Kun uupumus iskee – ja koirat jäävät varjoon

Kuvitellaan tilanne: heräät aamulla, kello soi liian aikaisin (taas), eikä kahvikaan tunnu auttavan. Työpäivä vilisee silmissä, kotona odottaa loputon to-do-lista, ja jossain siinä välissä pitäisi vielä ehtiä treenata koiran kanssa. Mutta kun et jaksa. Ei huvita. Eikä rehellisesti sanottuna ole voimiakaan.

Tuttua?

Kun uupumus alkaa hiipiä iholle, moni asia kärsii – ja valitettavan usein ensimmäisenä ne asiat, jotka ovat joskus tuoneet eniten iloa. Koiran kanssa touhuaminen, joka aiemmin oli päivän kohokohta, muuttuu yhtäkkiä taakaksi. Treenit jäävät väliin, lenkit lyhenevät, ja koira joutuu tyytymään nopeaan pihapyrähdykseen, vaikka se ansaitsisi enemmän.

Miksi näin käy?

Uupumus on petollinen. Se ei iske yhdellä rysäyksellä, vaan valuu pikkuhiljaa osaksi arkea – vähän kuin koiran karvat villasukkaan, ensin huomaamatta, kunnes koko sukka on täynnä. Kun kuormitusta kertyy liikaa, aivot alkavat automaattisesti säästää energiaa. Keskittyminen herpaantuu, päätöksenteko takkuaa, ja asiat, jotka vaativat aktiivista panostusta (kuten tavoitteellinen treenaaminen), siirtyvät taka-alalle.

Ei hätää, et ole huono koiranomistaja!

Ensimmäinen askel ulos uupumuksen suosta on myötätunto – itseäsi kohtaan. Koirasi ei kanna kaunaa siitä, että jätitte yhden tai kaksikin treenikertaa väliin tai että tänään leikitään pihalla pitkän lenkin sijaan. Se ei tuomitse sinua, eikä sinunkaan tarvitse.

Mutta koska haluat tarjota koirallesi hyvän elämän ja pitää huolta omasta jaksamisestasi, tässä muutama käytännön vinkki:

1. Panosta laatuun, älä määrään

Jos pitkät lenkit ja monimutkaiset treenit tuntuvat ylivoimaisilta, lyhyetkin hetket riittävät. Viiden minuutin hajutyöskentely olohuoneessa voi väsyttää koiraa enemmän kuin tunnin lenkki. Pieni, mutta laadukas tekeminen on parempi kuin ei mitään.

2. Rutiinit kehiin

Kun voimat ovat vähissä, automaatiot pelastavat. Tee koiran päivittäisestä hoidosta ja aktivoinnista niin rutiininomaista, ettei se vaadi ylimääräistä päätöksentekoa. Aamuruoan voi yhdistää pieneen tempputuokioon, iltapäivän pihapissat voi venyttää muutaman minuutin treeniksi.

3. Muista pyytää (ja ottaa vastaan) apua

Koiran kanssa ei tarvitse jaksaa yksin. Voiko joku muu perheestä tai kaveripiiristä auttaa lenkityksessä? Onko lähellä esim. koirapuisto, jossa koira voisi käydä välillä purkamassa energiaa? Entä voisiko treenikaveri auttaa treenaamisen kanssa, niin ettei kaikki vastuu ole aina omilla harteilla? Mikäli kisaatte tavoitteellisesti, voisiko koiralle harkita lainaohjaajaa?

4. Priorisoi palautuminen

Tämä on se vaikein kohta, mutta myös se tärkein. Jos et pidä itsestäsi huolta, et jaksa pitää huolta koirastasikaan. Lepo, ravinto ja palauttavat hetket ovat yhtä tärkeitä kuin treenisuunnitelmat. Joskus paras päätös koiran hyvinvoinnin kannalta on ottaa itse päiväunet.

5. Pidä kiinni ilon hetkistä

Vaikka uupumus tekee asioista raskaita, yritä löytää pieniä hetkiä, joissa koira tuo iloa. Se innostunut hännänheilutus, tyytyväinen huokaus illalla sohvalla, se hetki, kun koira ymmärtää uuden tempun. Ne muistuttavat siitä, miksi alun perin aloit tehdä tätä.

Lopuksi: hengitä.

Uupumus ei tarkoita sitä, että olisit epäonnistunut koiranomistajana. Se on merkki siitä, että kuormaa on liikaa – ja sille voi tehdä jotain. Koirasi rakastaa sinua, olitpa sitten treenikentällä, metsäpolulla tai vain sohvalla sen vieressä.

Ja muista: sinä ja koirasi olette tiimi. Joskus tiimin tärkein tehtävä on vain pysyä yhdessä ja selvitä päivä kerrallaan.

Rakkaudella

Mentaalimekaanikko ja Päävalmentaja

Jenna